Kertomukseen sisältyy kuten aikaisempinakin vuosina oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot.

Kansalaisnäkökulma oikeusasiamiehen työssä

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen korostaa puheenvuorossaan kansalaisnäkökulmaa oikeusasiamiehen työssä: Voiko oikeusasiamies auttaa?

Vuoden 2011 kesäkuun alussa voimaan tulleet oikeusasiamieslain muutokset ovat mahdollistaneet kanteluiden tutkinnan joustavoittamisen ja työskentelytapojen kehittämisen. Nyt kanteluiden tutkintaan käytettävissä olevia voimavaroja voidaan suunnata aikaisempaa enemmän juuri niihin asioihin, joissa oikeusasiamies todella voi jollakin tavalla auttaa kantelijaa.

Oikeusasiamiehen toiminta on perinteisesti ollut jälkikäteistä laillisuuden valvontaa ja oikeusasiamiehen toimenpiteet ovat tähdänneet lähinnä viranomaistoiminnan ja lainsäädännön tulevaan muuttamiseen. Sen ihmisen hyväksi, jonka kokemaan oikeudenloukkaukseen toimenpide on perustunut, ei yleensä ole katsottu voitavan tehdä mitään.

Juuri tässä on tapahtumassa muutos. Nyt harkitaan erikseen, voitaisiinko kantelijan kokema loukkaus vielä oikaista, tai jos se ei ole enää mahdollista, voitaisiinko kantelijalle aiheutunut vahinko tai hänen kokemansa kärsimys hyvittää. Hyvityksen ei aina tarvitse olla rahallista, vaan lievissä tapauksissa riittävää voi olla jo se, että viranomainen tunnustaa virheensä ja pyytää anteeksi.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja käsittelee puolustusvoimissa suoritetuilla tarkastuksilla ja kanteluissa esiin nousseita kysymyksiä ja haasteita.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on kolmen suurta haastetta. Ensinnäkin aikaisempaa harvemmat suorittavat asevelvollisuuden. Toiseksi varusmiespalvelun suorittavien palvelusajat eroavat aikaisempaa enemmän toisistaan. Kolmanneksi painetta on myös siihen, että palvelusaikojen sisältöjen tulisi eriytyä nykyistä enemmän, jotta palvelusmotivaatio saadaan ylläpidettyä koko varusmiesajan.

Varuskuntien keskittämiseen ja lakkauttamiseen sisältyy myös seikkoja, joilla on laillisuusvalvonnallisia ulottuvuuksia. Varusmiesten kannalta pidentyvät kotimatkat ovat sekä kustannus-, liikenneturvallisuus- että ajankäyttökysymys. Varusmiesten keskeisen perusoikeuden, terveyden, ammattitaitoinen hoitaminen tulisi järjestää vakaalle pohjalle.

Puolustusvoimien ampumarata-alueiden ympäristöasioista on myös tullut kanteluita. Puolustusvoimien olisi suositeltavaa hakea tarvittavat ympäristöluvat ja rakentaa vaatimusten mukaiset laitteet oma-aloitteisesti.

Varusmiespalveluun tulijat ovat suomalaisessa koulujärjestelmässä saaneet kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeatasoisen koulutuksen. Tässä on varusmiespalvelun eräs keskeinen haaste: asevelvolliset kohdistavat puolustusvoimien koulutuksen tasoon ja laatuun suuria odotuksia.

Perusoikeuksien toteuttaminen Euroopan unionissa tehostuu

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvattujen perusoikeuksien merkitys unionin toiminnassa on vahvistunut monin tavoin. Sen jälkeen kun perusoikeuskirja tuli Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitovaksi, siitä on tullut tärkeä väline kansalaisten oikeuksien edistämisessä, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin puheenvuorossaan. Vuonna 2007 perustetusta Euroopan perusoikeusvirastosta on lyhyessä ajassa tullut merkittävä toimija perusoikeuksien alalla EU:ssa.

Vuoden 2011 aikana perusoikeuksien näkyvyys Euroopan unionin toiminnassa vahvistui merkittävästi. Muuan muassa komissio hyväksyi toimintaohjeet perusoikeuksien huomioimiseksi lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa, ja neuvosto laati yhteenvedon toimista, jotka se aikoo toteuttaa perusoikeuskirjan soveltamista varten.

Euroopan unionin tuomioistuin on enenevässä määrin viitannut perusoikeuskirjaan. Siitä on tullut ihmisoikeustuomioistuin, jonka toiminnan kautta perusoikeuksien merkitys tulee näkyväksi, niiden sisältö täsmentyy ja soveltaminen yhdenmukaistuu.

Unionin luonteen voidaankin arvioida muuttuneen taloudellisesta yhteistyöstä entistä enemmän kansalaisten oikeuksiin perustuvaksi yhteistyöksi.

Kansalaisilla on kuitenkin todettu olevan vähän tietoa EU:n perusoikeuskirjan sisällöstä, ja siitä, mistä he saavat apua, jos heidän oikeuksiaan loukataan. Tästä syystä sekä komissio että Euroopan oikeusasiamies ovat avanneet kansalaisille tarkoitettuja sähköisiä palveluja.

Perusoikeuskirjan valvonta kuuluu kansallisille oikeusasiamiehille ja tuomioistuimille silloin kun virkamies, viranomainen tai muu julkista valtaa käyttävä taho soveltaa unionin oikeutta.

Kanteluiden määrä jälleen yli 4000

Oikeusasiamiehelle tuli viime vuonna 4185 kantelua, mikä on lähes sama määrä kuin vuotta aiemmin. Suurin osa kanteluista saapui sähköisesti.

Eniten kasvoi kanteluiden määrä poliisista, sosiaalihuollosta ja työhallinnosta.

Kanteluja ratkaistiin enemmän kuin niitä saapui

Oikeusasiamies ratkaisi viime vuonna kanteluita 4385 kantelua, mikä oli yli 400 kantelua enemmän kuin edellisenä vuonna. Omia aloitteita ratkaistiin viime vuonna 82.

Toimenpiteeseen johti yli 18 prosenttia kanteluista. Toimenpiteitä ovat virkasyyte, huomautus, käsitys, esitys ja korjaus. Viime vuonna annettiin yksi virkasyyte, 39 huomautusta ja 628 käsitystä. Käsityksiä meni eniten sosiaaliturvan, poliisin, vankeinhoidon ja terveydenhuollon viranomaisille.

Tarkastusten määrä kaksinkertaistui

Tarkastuksia tehtiin viime vuonna 118 kohteeseen, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimman osan tarkastuksista tekivät oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet, mutta niitä tehtiin yhä enemmän myös esittelijävoimin.

Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia tehtiin 43, ja ne suuntautuivat nyt vankiloiden ohella myös poliisivankiloihin sekä sosiaali- ja terveyshuoltoon.

Lisätietoja antaa tiedottaja Kaija Tuomisto, puh. (09) 432 3352.