Lastensuojelulaitoksen käyttämät rajoitustoimenpiteet eivät perustuneet lakiin

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on päättänyt tutkia, miten eräät Etelä-Suomen kunnat ovat valvoneet lastenkotiin sijoitettujen, huostaanotettujen lasten sijaishuollon järjestämistä.

Päätös perustuu havaintoihin, joita tehtiin ennalta ilmoittamattomalla tarkastuksella viime maaliskuussa. Tarkastuksen kohteena oli eräs yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä lastenkoti Etelä- Suomessa.

Tuolloin kävi ilmi, että laitoksessa käytettiin rajoitustoimenpiteitä ja noudatettiin käytäntöjä, jotka olivat lastensuojelulain vastaisia, tai niillä puututtiin sijoitettuina olevien lasten oikeuksiin lakiin perustumattomalla tavalla.

Sakslin kiinnitti huomiota myös siihen, että kaikista käytetyistä rajoituksista ei ollut tehty asianmukaisia päätöksiä. Lisäksi rajoituksia oli kohdistettu lastensuojelulain vastaisesti lapsiin, jotka oli sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä.

Kaikki lastenkodin lapset eivät myöskään tienneet, kuka oli hänelle nimetty työntekijäkunnan lastensuojelussa.

Rajoitusten tulee perustua lastensuojelulakiin

Laitos oli rajoittanut muun muassa sijoitettujen lasten oikeuksia tavata ja pitää yhteyttä heille läheisiin ihmisiin. Joissain tilanteissa oli rajoitettu myös lasten liikkumisvapautta. Laitoksen säännöissä lapsilta oli kielletty esimerkiksi näkyvissä olevat lävistykset, suukorut ja hiusten "räikeä" värjäys. Lisäksi tyttöjen pukeutumiselle oli omat sääntönsä.

Lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on pyrkiä turvaamaan huostaanoton tarkoituksen toteutuminen ja samalla suojata lasta itseään tai toista henkilöä.

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain lain tarkoittamissa tilanteissa ja laissa säädetyillä edellytyksillä. Niitä ei esimerkiksi voida käyttää kaavamaisesti kaikkia sijoitettuja lapsia koskevana kasvatuskeinona eikä niitä saa koskaan käyttää rangaistuksena.

Toimenpiteistä on valittava kulloinkin se, joka vähiten rajoittaa lapsen itsemääräämisoikeutta tai muuta perusoikeutta. Mikäli lievemmät toimenpiteet ovat riittäviä, rajoituksiin ei saa ryhtyä lainkaan.

Kunnan tehtävänä on valvoa laitoshuoltoa

Lastensuojelulain mukaan lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus laitoshuoltoon toteutuu lain mukaisesti.

Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee tehdä ilmoitus viipymättä sijoituskunnalle ja aluehallintovirastolle. Ilmoitus on tehtävä myös (ilmoitusvelvollisen sijoittajakunnan) muille tiedossa oleville (muille) lapsia samaan paikkaan sijoittaneille kunnille.

Lastensuojelulain mukaan lapselle on aina järjestettävä riittävä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa kunnan sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää. Säännös oikeuttaa lapsen tapaamaan omaa työntekijäänsä kahden kesken ja keskustelemaan itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista työntekijänsä kanssa.

Tarkastushavaintojen johdosta Sakslin päätti selvittää, miten sijoittajakunnat ovat valvoneet rajoitustoimenpiteitten käyttöä ja millä tavoin huostaan otetun lapsen oikeutta henkilökohtaiseen keskusteluun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa on edistetty ja turvattu.

Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12

Lisätiedot: esittelijäneuvos Tapio Räty, puhelin (09) 432 3379 tai oikeusasiamiehensihteeri Anne Kumpula, puhelin (09) 432 3396.