9.6.2010

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 8.6.2010 eduskunnan puhemiehelle toimintakertomuksensa vuodelta 2009.

Kertomukseen sisältyy kuten aikaisempinakin vuosina oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot. Oikeusasiamiehen puheenvuoron esittää Riitta-Leena Paunio, joka toimi viime vuonna oikeusasiamiehenä. Apulaisoikeusasiamiehet olivat viime vuoden lopulla Petri Jääskeläinen ja Jussi Pajuoja.

Kohti parempaa ihmisoikeusturvaa

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio toteaa puheenvuorossaan, että yksityisten ihmisten perusoikeudet ja vapaudet ovat parantuneet maassamme viime vuosina. Vieläkään perus- ja ihmisoikeudet eivät kuitenkaan toteudu täysimääräisesti.

Oikeusasiamies on useasti kiinnittänyt huomiota lainvastaisiin viivästyksiin toimeentulotukihakemusten käsittelyssä sekä kohtuuttomiin käsittelyaikoihin vakuutusoikeudessa ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Oikeudenkäyntien kohtuuttomista kestoista Suomi on saanut toistuvasti tuomioita myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.

Keskeisinä keinoina turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen entistä paremmin oikeusasiamies mainitsee lainsäädännön kehittämisen, riittävät taloudelliset resurssit sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan. Näiden lisäksi hän ehdottaa perus- ja ihmisoikeusloukkausten kansallista hyvittämistä, jotta ihmisten ei tarvitsisi kääntyä kansainvälisten valvontaelinten puoleen saadakseen asiansa tutkituiksi, ratkaistuiksi ja hyvitetyiksi.

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon pohjalta tulisi laatia pitkäjänteinen toimintasuunnitelma keskeisten perus- ja ihmisoikeusongelmien poistamiseksi. Lisäksi oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen on perusteilla toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton kansallinen ihmisoikeusinstituutio.

Kantelun käsittelyn periaatteita

Kanteluiden määrä oikeusasiamiehelle on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on jo vuosia ollut, että kanteluiden käsittely ei kestäisi vuotta pidempään. Jotta tässä onnistutaan - vaikka kanteluiden määrä oletettavasti edelleen kasvaa - nykyinen oikeusasiamies Petri Jääskeläinen linjaa puheenvuorossaan kanteluiden tutkinnan perusteita.

Oikeusasiamies on aina korostanut, että turhia kanteluita ei ole. Juuri kanteluiden kautta oikeusasiamies saa tietoa siitä, missä saattaa olla lainvastaista menettelyä, puutteita lainsäädännössä tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen kantelu olisi perusteltua tutkia siinä laajuudessa ja syvyydessä kuin se on mahdollista.

Kun virhe tai puute viranomaisen menettelyssä on vielä korjattavissa, myös pienet asiat tulee tutkia. Oikeusasiamies voi ratkaisullaan myös ohjata viranomaisia, jotta samanlaiset virheet eivät toistuisi tulevaisuudessa. Vakavammissa tapauksissa hän voi esittää viranomaiselle moitteen lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä tai esittää lainsäädännön korjaamista.

Tärkeää on, että kantelu voidaan tutkia ja ratkaista joutuisasti niissä tapauksissa, joissa oikeusasiamiehen toimenpiteet ovat tarpeen. Tämä on mahdollista, jos muunlaiset tapaukset voidaan jättää suppeamman selvittelyn varaan. Joustava, oikeusasiamiehen harkinnassa oleva kanteluiden tutkinta ei Petri Jääskeläisen mukaan heikentäisi, vaan päinvastoin vahvistaisi ja nopeuttaisi lain noudattamisen valvontaa ja edistäisi oikeusturvaa ja perus- ja ihmisoikeuksia.

Poliisivankilat muutostilassa

Nyt ja vastaisuudessa poliisivankilassa säilytettäviä ovat henkilöt, jotka on otettu kiinni ja pidätetty rikoksen vuoksi. Poliisin perusasiakkaita ovat myös koti- tai julkisrauhan suojaamiseksi säilöön otetut sekä rikosten tai häiriöiden uhan vuoksi kiinni otetut. Heitä on poliisivankiloissa säilytetyistä vuosittain vajaa kolmasosa. Heidän kohdallaan kysymys on lyhyestä, muutaman päivän kestävästä säilytyksestä, mihin poliisivankilat on alun perin suunniteltu.

Ongelmallista on kuitenkin, että poliisivankiloissa joudutaan säilyttämään henkilöitä, jotka eivät sinne kuulu, toteaa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja puheenvuorossaan. Näitä ovat päihtyneet, tutkintavangit ja ulkomaalaiset säilöön otetut.

Jo vuonna 1973 voimaan tulleen lain mukaan poliisin tulee toimittaa päihtyneet selviämisasemalle tai muuhun hoitopaikkaan. Tähän mennessä selviämisasemat ovat kuitenkin jääneet satunnaisiksi hankkeiksi. Päihtyneitä säilytetään putkissa, joista puuttuvat tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan, miten päihtyneiden säilyttäminen ja hoito olisi tarkoituksenmukaista järjestää.

Tutkintavangit voidaan tuomioistuimen päätöksellä sijoittaa poliisivankilaan. Ongelmallista on, että heidän säilytysaikansa on usein pitkä, ja poliisivankiloita ei ole suunniteltu pitkäaikaissäilytykseen. Lisäksi kansainvälinen vaatimus on, että rikosta tutkiva viranomainen ei säilytä rikoksesta epäiltyä. Tutkintavankien säilyttämistä poliisivankiloissa pohtii parhaillaan oikeusministeriön asettama työryhmä.

Ulkomaalaiset säilöön otetut tulisi siirtää Helsingin vastaanottokeskuksen yhteydessä toimivaan säilöönottoyksikköön nopeasti kiinnioton jälkeen. Poliisivankilat toimivat kuitenkin varaventtiilinä silloin, kun säilöönottoyksikkö on täynnä.

Käynnissä olevissa uudistushankkeissa ajatus on, että poliisivankilat eivät enää olisi päihtyneiden, tutkintavankien ja ulkomaalaisten ensisijainen sijoituspaikka.

Kanteluiden määrä kipusi uuteen ennätykseen vuonna 2009

Oikeusasiamiehelle tuli viime vuonna kanteluita lähes 18 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensimmäisen kerran kanteluita tuli sähköisesti yli puolet.
Eniten kasvoi kanteluiden määrä terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja työhallinnosta.

Oikeusasiamies myös ratkaisi kanteluita enemmän kuin koskaan ennen ja enemmän kuin niitä saapui

Oikeusasiamies ratkaisi viime vuonna kanteluita enemmän kuin koskaan, liki 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Omia aloitteita ratkaistiin viime vuonna 80.

Toimenpiteeseen johti lähes 17 prosenttia kanteluista. Toimenpiteitä ovat virkasyyte, huomautus, käsitys, esitys ja korjaus. Oikeusasiamies antoi huomautuksen 35 viranomaiselle ja saattoi käsityksensä 680 viranomaisen tietoon. Käsityksiä meni eniten poliisille, vankeinhoidon, sosiaalihuollon sekä terveydenhuoltoviranomaisille.

Tarkastukset

Tarkastuksia tehtiin viime vuonna kaiken kaikkiaan 58 kohteessa. Suurimman osan niistä tekivät oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet, mutta tarkastuksia tehtiin myös esittelijävoimin. Vankiloihin tehtiin tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.

Lisätietoja antaa tiedottaja Ilta Helkama, puh. (09) 4321.

Oikeusasiamiehen kertomus