Oikeusasiamieheltä huomautus Peijaksen sairaalalle ja
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

28.11.2005

– Peijaksen sairaalan lastenpsykiatrian yksikkö toimi lainvastaisesti, kun se jätti vakavasti oirehtivan lapsen ilman tämän tarvitsemaa psykiatrista osastohoitoa, toteaa oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio.  Jos lapsen arvioidaan olevan kiireellisen hoidon tarpeessa, hänen pitää päästä hoitoon välittömästi. Lapsi jäi kuitenkin vuosina 2003–2004 kahteen otteeseen ilman tarvitsemaansa hoitoa. Oikeusasiamies antoi huomautuksen Peijaksen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualueelle.

Alaikäisen hoito ja kohtelu Peijaksen sairaalassa

Lapsi oli tullut ensimmäisen kerran Peijaksen lastenpsykiatrian yksikköön koululääkärin lähetteellä kevättalvella 2003. Tutkimus- ja hoitojakso käynnistyi kaksi kuukautta myöhemmin tapaamisilla psykologin ja erikoissairaanhoitajan kanssa. Lastenpsykiatrian poliklinikan osastolääkärin potilas tapasi henkilökohtaisesti vasta viisi kuukautta myöhemmin. Kun hänen oireensa vaikeutuivat syksyllä, osastolääkäri selvitteli lapsen mahdollisuuksia päästä kiireelliseen hoitoon osastolle Peijakseen, Kellokoskelle ja Lastenlinnaan. Osastopaikkaa ei kuitenkaan ollut saatavilla, ja jonotusaika olisi ollut useita kuukausia. Lapsi jäi satunnaisen terapian ja lääkityksen varaan.

Puolisen vuotta myöhemmin tuli uusi kriisivaihe. Tällöin osastolääkäri laati lähetteen nuorisopsykiatriselle osastolle, missä tutkimusjakso olisi alkanut kolmen-neljän kuukauden kuluttua. Sitä ennen nuori joutui kuitenkin huonontuneen tilansa vuoksi Kellokosken sairaalan nuoriso-osastolle.

Nuoren hoidosta ja kohtelusta Peijaksen sairaalassa kanteli oikeusasiamiehelle hänen äitinsä. Äiti tiedusteli, mikä on alaikäisen lapsen oikeus psykiatriseen hoitoon ja missä ajassa. Hän halusi myös tietää, oliko sellainen hoitosuhde asianmukainen, jossa potilas ei ole nähnytkään lääkäriä viiteen kuukauteen.

Sairaalan näkökulma

Peijaksen sairaalan lastenpsykiatrian yksikön mukaan lasten ja nuorten psykiatrisen osastopaikan saaminen kiireellisesti oli usein ongelmallista. Jonotusaika hoitoon nuorisopsykiatriselle osastolle oli noin kuusi kuukautta. Osastopaikkoja oli niukasti koko sairaanhoitopiirissä. Toisinaan nuori jouduttiin sijoittamaan aikuisten osastolle odottamaan nuorten osastopaikan vapautumista. Tässä tapauksessa jonotusaikaa pidensi vielä kesäloma.

Sairaalan käytännön mukaan lääkäri on useimmiten mukana ensimmäisessä tapaamisessa potilaan kanssa. Tästä jouduttiin kuitenkin joskus poikkeamaan, jotta jonoa saatiin puretuksi.

Lainmukainen la laadultaan hyvä hoito

Oikeusasiamies korostaa, että julkisella vallalla on velvollisuus huolehtia siitä, että psykiatrista hoitoa on saatavilla sitä tarvitseville lapsille ja nuorille yksikössä, joilla on valmiudet hoitaa alaikäisiä. Kiireellinen hoito tulee voida antaa välittömästi ja ei-kiireellinen kolmen kuukauden sisällä. Lainmukaisena ei oikeusasiamiehen mukaan voida pitää sitä, että kesälomien aikaan ei toistuvasti pystytä tarjoamaan riittävästi hoitopaikkoja, jolloin nuoret voivat jäädä ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Oikeusasiamiehen mukaan lainsäädäntö ei olisi asettanut esteitä, päinvastoin velvollisuuden hakea osastopaikkaa muistakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaaloista, esimerkiksi Jorvista. Lisäksi potilaan oirehdinta oli siksi vakavaa, että olisi voitu jopa harkita hänen ohjaamistaan hoitoon hänen tahdostaan riippumatta.

Oikeusasiamies korostaa vielä, että lääkärin olisi pitänyt tavata henkilökohtaisesti alaikäinen potilaansa huomattavasti aikaisemmin kuin vasta seitsemän kuukautta sen jälkeen, kun lähete on saapunut sairaalaan, ja viisi kuukautta sen jälkeen, kun hoitojakso poliklinikalla on alkanut. Tämä kuuluu laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.

Hoitotakuu on koskenut lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa jo vuoden 2001 alusta

Oikeusasiamies muistuttaa, että hoitotakuu on koskenut lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa jo vuodesta 2001. Ei-kiireellinen hoito on siitä lähtien tullut järjestää viimeistään kolmessa kuukaudessa, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.  Jonotusaika Peijaksen sairaalan nuorisopsykiatriselle osastolle oli ollut noin kuusi kuukautta, mikä ei ole lainmukaista.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi itse antaa kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle hoitoa välittömästi tai ei-kiireellistä hoitoa säädetyssä ajassa, sen on hankittava hoito joltakin muulta palvelun tuottajalta.

Lakisääteisten terveyspalveluiden turvaaminen tulee ottaa huomioon tehtäessä talousarviopäätöksiä. Jos luottamusmiehet ja virkamiehet mitoittavat tietoisesti määrärahat tiedossa olevaa tarvetta pienemmiksi, he rikkovat perustuslakia.

Oikeusasiamies on antanut huomautuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, koska se ei järjestänyt psykiatrista osastohoitoa sitä tarvitsevalle alaikäiselle. Hän on pyytänyt kuntayhtymää ilmoittamaa tammikuun loppuun 2006, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut aihetta.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen, puh. (09) 432 3377

Oikeusasiamiehen ratkaisu dnro 1205/4/04 kokonaisuudessaan