EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - etusivulleOikeusasiamiesKantelu oikeusasiamiehelleOikeusasiamiehen ratkaisutTiedotteet ja julkaisutIhmisoikeuskeskus
Hae ratkaisuja
laps*, korkein oikeus*
Tarkennettu haku
Hakuohjeita

Oikeusasiamies Facebookissa

Arkadiankatu 3
00102 Eduskunta
Puhelin: 09 *4321
Faksi 09 432 2268
Sähköposti:
oikeusasiamies(at)eduskunta.fi


Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2016 eduskunnan puhemiehelle

Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2016 eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 13.6.2017 toimintakertomuksensa vuodelta 2016 eduskunnan puhemies Maria Lohelalle.

Kertomuksessa näkyy aikaisempaa korostuneemmin raportointi oikeusasiamiehen kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista erityistehtävistä. Näitä ovat vammaisten henkilöiden ja vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksien valvonta.

Kertomukseen sisältyy oikeusasiamies Jääskeläisen ja apulaisoikeusasiamiesten Jussi Pajuojan ja Maija Sakslinin puheenvuorot.

Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien jakoa olisi kehiteltävä

Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien jakoa.

Suomessa on kaksi ylintä laillisuusvalvojaa, eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, joilla on perustuslain mukaan sama toimivalta. Oikeusasiamies Jääskeläisen mukaan laillisuusvalvojien tehtävien päällekkäisyydestä aiheutuu hallinnollista ajanhukkaa, kantelijoiden ja yleisön epätietoisuutta, sekä ratkaisukäytännön yhdenmukaisuuteen ja johdonmukaisuuteen liittyviä ongelmia ja vaaroja.

Nämä haitat, ongelmat ja vaarat olisi hyvin pitkälti poistettavissa kehittämällä nykyistä laillisuusvalvojien tehtävien jaosta annettua lakia. Jääskeläisen mielestä jokainen asiaryhmä tulisi tehtävien jakolaissa osoittaa pääsääntöisesti jommankumman laillisuusvalvojan käsiteltäväksi.

Nykyinen kahden ylimmän laillisuusvalvojan päällekkäinen järjestelmä ei ole kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta tehokkain eikä tarkoituksenmukaisin.

Onko oikeusasiamies hyvitysautomaatti?

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan puheenvuorossa "Onko oikeusasiamies hyvitysautomaatti" käsitellään kysymystä siitä, kuka voi ja kenen tulisi päättää hyvityksestä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta ovat pitäneet asianmukaisena, että ylimmät laillisuusvalvojat voivat tehdä hyvitysesityksiä.

Nykytilanne on kuitenkin ongelmallinen. Ensiksi hyvitysjärjestelmältä puuttuu selkeä lainsäädännöllinen pohja. Vanhan vahingonkorvauslainsäädännön aukkoja on paikattu erityislaeilla ja kehittämällä oikeuskäytäntöä muun muassa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin perustuen.

Toiseksi hyvitysvaatimusten suuri määrä voi tukkia ylimmän laillisuusvalvonnan. Kun perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin kunnilta Kansaneläkelaitokselle (Kela) vuoden 2017 alussa, käsittelyn viivästymisestä suoritettiin hyvitystä lähes 150000 asiakkaalle. Oikeusasiamiehen kanslia ei olisi tällaisesta tehtävästä suoriutunut, ja siksi oli järkevää, että hyvitykset hoidettiin suoraan Kelasta aiemmassa hyvityskäytännössä tehtyjä linjauksia noudattaen.

Kolmas vaara on sattumanvaraisuus. Jos kantelija ylimmän laillisuusvalvonnan sijasta valitsee hallinnon sisäisen kantelumenettelyn tai kantelee aluehallintovirastoon, hyvityksen saaminen voi olla epävarmaa.

Näin myös yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta hyvityksestä tulisi säätää yksiselitteisesti lailla. Lainvalmistelua helpottaa se, että kotimaista oikeuskäytäntöä ja hyvitysratkaisuja on jo kertynyt. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan niiden pohjalta tulisi rakentaa aukoton ja yhdenmukainen hyvityssäännöstö.

Sananvapaus

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin käsittelee puheenvuorossaan sananvapautta.

Suomi juhli vuonna 2016 250 vuotta sitten voimaan tullutta painovapaus­asetusta, jolla poistettiin ennakkosensuuri ja sallittiin yhteiskunnallinen, poliittinen sekä hallitsevien ryhmien kritiikki.

Juhlavuoden lopulla käytiin keskustelua lehdistön ja poliitikkojen suhteesta. Keskustelu osoitti, että ilmaisunvapaus ja leh­distön vapaus ovat hauraita, mutta vahvasti suojeltuja suomalaisessa yhteiskunnassa. Pieni­kin epäilys siitä, että näitä oikeuksia rajoitetaan, herättää kriittisen keskustelun, jolla on merkittävä rooli sen takaamiseksi, että saatavilla on riit­tävä valikoima vapaata ja riippumatonta tiedon­välitystä, joka edustaa monipuolisesti erilaisia nä­kökulmia.

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi suosituksen lehdistön suojelusta ja toimittajien turvallisuudesta huhtikuussa 2016. Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden tulee turvata tiedotusvälineiden riippumattomuus ja monimuotoisuus sekä julkisten mediapalvelujen taloudellinen ja institutionaalinen riippumattomuus ja kestävyys. Virkamiehet ja muut julkiset toimijat eivät saa vähätellä tai hyö­kätä toimittajien ja median puolueettomuutta, koskemattomuutta tai moraalia vastaan. He eivät myöskään saa millään tavoin pyrkiä vaikut­tamaan siten, että toimittajat tai media luopuisi ammatillisista standardeistaan tai etiikastaan.

Valvoessaan julkisten tehtävien hoidon lainmukaisuutta, oikeusasiamies turvaa ihmisten luottamusta julkisen vallan käyttöön, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Oikeusvaltiossa hallinnon, tuomioistuinten ja demokraattisten päätöksentekoelinten toiminnan ja laiminlyöntien tulee kui­tenkin olla myös median ja yleisön valvonnassa. Yleisöllä on oikeus saada tietoa erityisesti juuri vallan väärinkäytöstä. Oikeusasiamies valvoo, etteivät vi­ranomaiset rajoita sananvapautta ja turvaa tiedotusvälineiden ja yleisön oikeuden saada niin paljon tietoa kuin vaarantamatta muita perusoikeuksia on mahdollista. Puolustaessaan sananva­pautta ja avoimuutta oikeusasiamies puolustaa myös oikeusvaltiota.

Kantelujen ja tarkastusten määrä ennallaan

Vuonna 2016 kanteluita saapui 4856. Kanteluita ratkaistiin 4840.

Vuoden vaihteessa vireillä ei ollut yhtään yli vuoden vanhaa kantelua. Tämä tavoite saavutettiin jo neljännen kerran peräkkäin. Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika oli vain 3 kuukautta.

Kaikista ratkaistuista kanteluista ja omista aloitteista 629 johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Vuoden 2016 aikana tehtiin tarkastuksia 115 kohteeseen.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 14.6.2016 oikeusasiamiehen verkkosivuilla http://www.oikeusasiamies.fi/ ja http://www.ombudsman.fi/. Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Päivi Romanov, puh. 09 432 3333 tai paivi.romanov@eduskunta.fi.


[16.6.2017] 


Tulostusversio Etusivulle Takaisin Sivun alkuun Palaute