Eri maiden oikeusasiamiesten tehtävissä ja niiden painotuksissa on suuria eroja.

Yhteistä instituutioille on kuitenkin se, että oikeusasiamies puolustaa ihmisiä ja heidän laillisia oikeuksiaan viranomaisten mahdollisia virheitä vastaan.

Yhteistä on myös se, että oikeusasiamiehet ovat lainsäätäjän valitsemia riippumattomia viranomaisia, joilla on laajat tutkintavaltuudet ja tiedonsaantioikeudet.

Lisäksi oikeusasiamiesten toiminta on joustavaa. Kansalaisten on helppoa ja yksinkertaista tavoittaa heidät ja saattaa asiansa heidän tutkittavakseen.

Keinoina sovittelu ja ohjaus

Usein oikeusasiamiesinstituutio profiloituu yhteen viranhaltijaan, jonka ihmiset tuntevat. Tosin monissa maissa, kuten Ruotsissa, on useampiakin oikeusasiamiehiä, jotka jakavat tehtävät keskenään.

Oikeusasiamiehillä ei yleensä ole oikeutta määrätä viranomaisia toimimaan jollakin tietyllä tavalla. Heidän keinojaan ovat pikemminkin sovittelu, esityksen tekeminen, ohjaus ja moite.

Harvassa maassa oikeusasiamiehellä on syyteoikeus niin kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Painotukset näkyvät nimikkeissä

Oikeusasiamiesinstituutioiden erilaiset painotukset näkyvät myös oikeusasiamiesten erilaisissa nimikkeissä.

Oikeusasiamiehen tehtävä voi olla painottunut ihmisoikeuksien puolustamiseen. Tällöin hänen nimityksiään ovat esimerkiksi Human Rights' Commissioner tai Defensor del Pueblo.

Jos painopiste on sovittelussa kansalaisten ja hallinnon välillä, oikeusasiamiehen nimike on usein ranskalaisittain Médiateur. 

Kun on kysymys laillisuuden ja hyvän hallinnon valvonnasta, tämä tehtävä näkyy myös oikeusasiamiesinstituution nimessä Ombudsman. Nimi on silloin peräisin instituution alkuperämaasta Ruotsista ja ruotsin kielestä.