Sosiaalihuollon palvelut ja toimeentulotuki

Sosiaalihuollon kanteluiden kohteena ovat kunnat, joilla on velvollisuus järjestää sosiaalihuollon pal­velut ja toimeentulotuki. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut ja välttämätön toimeentulo.

Vuonna 2009 - kuten aiemminkin - suurin osa sosiaalihuollon kanteluista koski toimeentulotukea. Vammaispalvelukanteluita ratkaistiin vuonna 2009 tavanomaista vähemmän. Muuta sosiaalihuoltoa koskevia kanteluita oli vain muutama.

Lastensuojelu, tapaamisoikeus, huostaanotto

Lapsen oikeuksia koskevat kantelut kohdistuvat useimmiten sosiaalihuollon viranomaisiin, mutta vuonna 2009 myös mm. poliisiin kohdistuvissa ratkaisuissa oli lapsen oikeuksia koskeneita asioita.

Vuonna 2009 suurin osa ratkaisuista liittyi lastensuojeluun tai lasten huolto- ja tapaamisoikeusriitoihin. Lastensuojeluasioissa arvostelua aiheuttivat mm. huostaanotto- ja sijaishuoltopäätökset, lasten olosuhteet sijaishuollossa sekä mm. lastensuojeluilmoituksiin liittyvät kysymykset.

Suhteellisesti eniten oikeusasiamiehen toimenpiteitä oli ratkaisuissa, jotka koskivat lasten olosuhteita sijaishuollossa.

Työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys ja asuminen

Sosiaalivakuutus turvaa perustuslaissa säädetyn perustoimeentulon erilaisissa riskitilanteissa, kuten työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä tai huoltajan menetys

Vuonna 2009 sosiaalivakuutuskantelut koskivat pääosin sairausvakuutuskorvauksia, vanhempien etuuksia, työkyvyttömyyseläkkeitä, lääkekulukorvauksia, tapaturmakorvauksia, kuntoutusta ja rikosvahinkoja.

Viime vuonna lisääntyivät työttömyysturvaa ja erityisesti työttömyyskassojen käsittelyaikoja koskevat kantelut. 

Usein kanteluissa olivat esillä käsittelyn hitaus, etuushakemusten hylkäykset sekä puutteet neuvonnassa ja tiedottamisessa.

Potilaan oikeudet, terveyspalveluiden saatavuus

Terveydenhuollon kantelut koskevat usein potilaan oikeuksia ja terveydenhuollon järjestämistä perustuslain mukaisesti niin, että riittävät terveyspalvelut olisivat turvatut.

Myös vuonna 2009 kantelut koskivat mm. hoitotakuun velvoitteiden noudattamista, potilaan oikeutta hyvään hoitoon ja hänen itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeuttaan.

Hoitoa joudutaan usein arvioimaan myös lääketieteellisillä perusteilla. Tällöin oikeusasiamies kuulee aina ennen asian ratkaisemista lääketieteellisiä asiantuntijoita, yleensä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa (Valvira).

Poliisin esitutkinta ja pakkokeinojen käyttö

Valtaosa poliisiin kohdistuneista kanteluista koskee esitutkintaa ja erilaisten pakkokeinojen käyt­töä. Tavallista on, että esitutkintaa pidetään puutteellisena tai päätöstä olla toimittamatta esitutkintaa pidetään virheellisenä. Usein arvostellaan myös tutkin­nan kes­toa.

Pakkokeinoista kannellaan useimmitenkotietsinnästäja erilaisista vapaudenmenetyksistä.

Kanteluissa esiintyy harvoin väitteitä poliisin vakavista väärinkäytöksistä. Ne ohjautunevat valtaosin suoraan esitutkintaan.

Oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus

Oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu valvoa, että jokaiselle perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu käytännössä.

Tuomioistuinten laillisuusvalvonnassa hän on erityisesti pyrkinyt kehittämään ns. hyvää tuomioistuintapaa.

Laillisuusvalvonta suuntautuu alueille, jotka jäävät muiden oikeuskeinojen tavoittamattomiin. Näitä ovat tuomarin käytös, asiakkaiden kohtelu, ohjaus ja neuvonta.

Vuonna 2009 kanteluissa tulivat jälleen esille oikeudenkäynnin viivästykset. Niissä arvosteltiin myös virkamiesten käytöstä, oikeudenkäyntimenettelyn virheitä, oikeudenkäynnin julkisuuden ja kielellisten oikeuksien toteutumista.  

Pakkokeinot ja kurinpito vankiloissa

Vangit kantelivat eri asioista: laitosjärjestyksen ylläpidosta, kurinpitomenettelystä vankilassa ja puuttumisesta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyden suojaan sekä kirjeenvaihtoon ja muuhun laitoksen ulkopuolelle tapahtuvaan yhteydenpitoon.

Kanteluissa arvosteltiin myös vankiloiden tapaamisjärjestelyjä ja erityisesti valvomattomien tapaamisten ja poistumislupien epäämisiä sekä kielteisten päätösten perusteluja.

Osa kanteluista koski asuinolosuhteita ja toimintojen järjestämistä vangeille. Vielä kanteluissa arvosteltiin omaisuuden vastaanottamisen ja hallussapidon rajoituksia vankiloissa.